Operaatio NikkeNakke: Päivät 2-3. Slowing down

Kolmas päivä Espanjassa on takana (eli perjantai 6.10.2017). Torrevieja tuntuu varsin sympaattiselta paikalta, jossa voisi hyvinkin viettää pidempäänkin aikaa. Palvelu on yleensä erittäin kohteliasta ja hyvää. Auto - sähköllä tai biokaasulla kulkeva mieluiten (tankkaus- ja latauspisteistä en tosin tiedä mitään) - helpottaisi kyllä kovasti kulkemista, mutta jos osaisin paremmin espanjaa, pärjäisin varmasti aika pitkälle julkisen liikenteen turvin. Nyt bussipysäkkien etsiminen ja bussireitit aiheuttavat jonkin verran päänvaivaa ja mielenhallintaharjoituksia. Onneksi kimppakyytejä voi sopia ja some pelaa.

Lago Jardin, Los Balcones, Torrevieja

Lago Jardin Los Balconesissa on ainakin tähän vuodenaikaan oikea erityisherkän unelma: suhteellisen uinuva eläkeläislähiö, jonka ilman tekee terveelliseksi läheinen suolajärvi, ja asunnot ja kaunis puistoympäristö ovat hyvin hoidettuja. Muiden pikkulasten puuttuminen on toki hieman tylsää pojalleni, mutta omat hermoni lepäävät hiljaisuudessa. Tällä hetkellä läheisestä baarista kyllä kantautuu musiikkia, ja paikalla oli jo alkuillasta ainakin yksi kiintiö-suomalaisörvelö-porukka, mutta eivät he ole mua vielä yöllä saaneet heräämään.

Roskienkeruuta omien voimien mukaan

Meille tuntuu paras rytmi olevan se, että joka toinen päivä panostamme ympäristömme siistimiseen ja joka toinen päivä otamme rennommin. Tänään olimme kaupungin keskustassa, josta roskien keruu tuntuu hyödyttömältä, koska ihmiset heittävät kaikkea katuun, mutta niitä siistitään kyllä aktiivisesti kunnan taholtakin. Eilen kävimme iltakävelyllä suolajärvellä ja keräsimme samalla kaksi säkillistä roskia. Paljon vielä jäi laittomiin roskakasoihin, ja suuntaamme sinne varmaan huomenna noutamaan muutaman säkillisen muovia. Muoviroskista emme tosin ole vielä läheltä bonganneet, eli täällä päin kierrätys ei oikein sekään hoidu kunnolla ilman autoa... No, talkoot pystyyn ja autot alle!

Laguna saladan ranta on jonkun mielestä kaatopaikka.

Miksi ajaa tänne asti kippaamaan roskat, kun sekajätebokseja on joka talon kulmilla...?

Rakennusjätteen seassa kaikenlaista

Tien poskessa.

Leevin mielestä päivän oudoin roska.

Eilen sain yhden vähän harmillisen uutisen koskien erästä projektiani kotisuomessa, mutta roskien keruu pelasti päivän: Saimme niin paljon kiitollisia katseita ja eleitä paikallisilta, että tuli itsellekin todella hyvä mieli! On myös ilo katsella, kuinka poikani on innoissaan "mission impossiblestamme" - keskustassa joudun jo estelemään häntä keräämästä kaikkea, mitä näkee. Joku saksalaispariskunta luuli meitä suolajärvellä paikallisiksi, eivätkä meinanneet uskoa korviaan, kun kerroin sujuvalla saksallani, että olimme saapuneet lomalle tänne, vasta keskiviikon vastaisena yönä.

Litterati-sovelluksen käytön päätin hylätä, koska tuntuu, että nyt on jo liian monta palasta, jotka somen ihmeellisessä maailmassa täytyy muistaa. Ja tätähän opettelen muillakin elämänaloilla: pitää keskittyä pariin-kolmeen tärkeimpään asiaan, ettei homma levähdä käsiin.

Mielen siivoamista

Eilen menimme extempore erään facesta löytyneen suomalaisperheen vieraaksi, ja poikiensa kanssa uima-altaalle viettämään päivää. Perheen äidillä oli takanaan parin kolmen vuoden takainen kohtukuolema päivää ennen laskettua aikaa, josta hän kertoi viime keväänä julkisesti. Täälläkään kaikki ei ollut mennyt suunnitellusti, perhe oli mm. ollut vatsataudissa ja tiputuksessa yksi toisensa perään. Tuli mieleen viime reissu, jossa sairastin Yersinia-bakteerin yksin, hoitaen samalla kolmivuotiasta, saamatta itse mitään hoitoa. Naisen kohtalo laittoi miettimään taas kerran sitä, miten veitsen terällä tässä elellään. Kuka tahansa voi kuolla milloin tahansa. Kaikki voi mennä uusiksi hetkenä minä vain. Mihin siis kannattaa keskittyä? Mikä on olennaista?

Torreviejan satamaa bussin ikkunasta

Olin jo aikaisemmin ajatellut, että tämä matka edustaa mulle muutakin kuin lomailua ja roskien keruuta: Tämä on mieleni siivousprojekti, jossa haluan päästä turhista tunteista ja ajatuksista hidastamalla tahtia. Olen painanut viime aikoina välillä hammasta purren menemään, ja se saa luovuuden lukkoon, niskan jumiin ja läheiset varpailleen. Tulee sanottua asioita, joita ei oikeasti tarkoittanutkaan, kun sitten miettii uudestaan. Tulee sählättyä ja kirottua, nalkutettua ja kiukuteltua. Vaikka samaistunkin espanjalaisiin tulisieluihin, en halua elää jatkuvassa, itse tehdyssä stressissä.

Tämä ankka ei vaikuttanut lainkaan stressaantuneelta. Parque de las Naciones

Haluan eroon negatiivisista ajatuksista, kiireen luomisesta ja suorittamisesta, mutta myös turhasta häpeästä, joka on estänyt mua toteuttamasta päähänpistojani eli yleensäkään toimimasta. Ajattelin Suomeen palattuani mennä vielä hypnoosihoitajalle, jotta saisin loputkin epävarmuudet pois itsestäni! Olen myös huomannut, että jos ainoastaan ajattelee, tuntee, arvostaa ja on jotain mieltä, ei vielä tapaa mahtavia tyyppejä (vain toisia tyhjänpuhujia), eikä mitään tapahdu. Vasta, kun alkaa TOIMIA ajatustensa, tunteidensa, arvojensa ja mielipiteidensä mukaisesti, alkaa tapahtua: tapaa juuri oikeita, ihania tyyppejä, saa mahtavia mahdollisuuksia, ovet aukeilee itsestään ja eteen heitetään juttuja, joita ei olisi itse ikinä keksinyt! Eikä ensiaskelten tarvitse olla isoja, ehei... kunhan pysyy samalla kurssilla.

Hidasta matkailua

Jos olisin yksin reissussa, hyödyntäisin varmasti enemmän couchsurfingin kaltaisia palveluita ja menisin sinne, minne milloinkin huvittaa, vaikka sitten peukalokyydillä, niinkuin teini-iässä. Loppumatkasta aionkin sohvapaikkoja vielä löytää, mutta nyt tuntui siltä, että meidän on paras olla hetki paikoillaan, joten varasin meille samasta taloyhtiöstä toisen asunnon vielä viikoksi, 17.10. asti. Sen jälkeen suuntaamme luultavasti Madridia kohti, ja sieltä aurinkorannoille, josta takaisin näille seuduille, koska lentomme lähtee Alicantesta.

Päivän löytö: luomukauppa

Tänään käytimme paljon aikaa luomukaupan löytämiseksi. Toinen googlaamani oli hävinnyt kuin hiekka erämaahan. Löytämämme kauppa oli lopulta hieman pettymys, sillä hinnat olivat Suomenkin hintoja korkeammat. Onneksi ainakin Aldissa, Lidlissä ja Carrefourissa pitäisi olla myös luomua (Aldissa aika edullistakin), kunhan nekin osuisivat tiellemme. Lähiruoankin löytäminen on helpommin sanottu kuin tehty: tavallisten kauppojen tuotteissa ei yleensä lue, mistä päin Espanjaa ne ovat. Aamupäivällä olisi ollut jokaperjantaiset markkinat, mutta olimme liian myöhään liikkeellä ja menimme vielä kaiken lisäksi väärään paikkaan. Se siitä sitten. Autoton tyytyy elämäänsä. :)